Tuli käytyä kokeilemassa rogainingia, eli vapaasti suomennettuna vaellussuunnistusta.
Ilmoittautuminen oli sisässä 5h sarjaan. Pääsin tuoreen erikoispitkien matkojen Hämeen aluemestarin pariksi, joten minulle jäi varmistajan ja emitin kantajan rooli. Sehän passasi mainiosti, kun edellisviikon suunnistusmaratonin umpisurkean suorituksen jälkeen usko taitoon oli hukassa. Siellä kun tuli pöllöiltyä perusteellisesti jo ykkösrastille mennessä, eikä siitä muuta raportoitavaa jäänyt.
Kisaamuna keli oli surkea. Muutama lämpöaste ja vesisadetta. Reitti suunniteltiin sisätiloissa. Ihmeempiä matkan mittauksia ja optimointeja ei tehty. Lukittiin vaan alkureitti ja jätettiin loppuun pari vaihtoehtoa jäljellä olevan ajan mukaan maastossa valittavaksi. Selkään juomareppu, jossa urheilujuomaa ja patukoita. Sade hiipui sopivasti ennen starttia, joten ihan asiallinen syyskeli siis. Matkaan päästiin ja muutaman rastin jälkeen saatiin jo painella omia reittejä. Suunniteltua reittiä kuljettiin sujuvasti ja juoksukin kulki riittävällä tavalla. Kartan eteläreunan suo-osuuksilta löytyi fyysistä haastetta riittämiin ja rastilla 73 tuntui jo siltä, että jaloissa ei ollut enää kovin montaa kilometriä jäljellä. Päätettiin napsia itäreunan isot pisteet ja tulla siitä suht suoraan rastien kautta pois. 48:lta lähtiessä sai pumpata vielä jyrkkää rinnettä ja kello tikitti siihen malliin, että mahdetaanko edes ehtiä aikarajan nimissä maaliin. Jalat alkoivat olla finaalissa, mutta väkisin runttaamalla ne sai vielä noin 5 min/km vauhtiin. Sisäreisikin kramppasi rinnettä kiivetessä. No, ehdittiin sitten kuitenkin ja aikaa jäi vielä 3 min.
Tuloksena oli 6. sija ja arvonnassa voitettiin vielä tyynyt. Hyvä suoritus ja hieno kokemus. Reitti oli mielestäni aika hyvä, kunto vaan olisi saanut olla parempi. Ainakin tuon 31-rastin olisi voinut vielä väkisin poimia, vaikka 10p menetyksen uhalla. Juomapussi oli 2,5l ja siitä jäi noin 1,5l , tosin kerran tankattiin juomat täyteen (n. 5dl lisäys). Hyytyminen oli omalta osalta odotettavissa, mutta se tuli vasta 30 kilsan etenemisen jälkeen. Gepsillä saatiin kuljetuksi matkaksi 39,1 km (Quickroute 39,7 km) eli ei ihan maratonin matkaa jaksanut läpsytellä. Vainikalla ei näyttänyt tossu painavan. Tuolla kunnolla maksimisuoritus olisi ollut vähintäänkin maratonin vertainen matka. Voittajapari kipitteli kaikki rastit, lienee vähintään 50 kilsan kieppi.
Hauskana huomiona oli se, että leimasin rastin 69 samassa rastiympyrässä,kuin Jämi-Jukolassa '04 (koodi 151). Ilmankos siinä kohtaa tuli nykäsmasan sanoin "bon voyage" -tuntemus .
Tämä oli mitä todennäköisimmin kauden ja vuoden viimeinen kisailu. Tästä on hyvä jatkaa uudelle kaudelle. Ei olisi keväällä uskonut, että syksyllä pystyy juoksemaan tällaisia yli 30km siivuja. Treenien monipuolistaminen on muutenkin kohentanut yleisfiilinkiä. Pelkkä pyöräily ei ole hyväksi, MOT.
Jämi147 Triplaan harjoittelu luo tulevalle kaudelle hyvän motivaattorin monipuolisen kestävyysliikunnan tekemiseen.
![]() |
| Jämi Rogaining |

Picasa survoi näköjään tuon kartan turhan pieneen kokoon. Näkymä jää korkeintaan suuntaa-antavaksi, mutta liekö tuolla niin kovasti väliä?
VastaaPoista